Synttäripostaus ja arvonta

Rakkaat lukijat.

Kiitos tästä ensimmäisestä vuodestani bloggaajana. Ja mikä vuosi se onkaan ollut. On tapahtunut monia hienoja asioita, joista eritoten voisi mainita useat ihanat lolimiitit, johon olen saanut osallistua tai kihlautumiseni rakkaaseen Kukkaisvarkaaseen, vain päivää ennen animeconia.

Lolitan saralla olen edistynyt paljon. Vaatakaappini on kasvanut huomattavasti ja olen oppinut ajattelemaan halujen sijaan tarpeideni mukaan (vaikka myönnänkin että jotkut mekot ovat aivan liian ihania niiden jättämiseksi kauppaan).

Erityiskiitoksen haluan lausua Cortile des Rosesin tytöille joiden kanssa minulla on useita ihania muistoja tältä vuodelta. Toivon että tuleva vuosi tuo niitä paljon lisää. Paljon on jo suunnitteilla.

Ja nyt rakkaat lukijat aion julkistaa mahdollisuuden voittaa jotain.

Kommentoikaa tähän viestiin kertomalla minulle jokin tärkeä muisto suosikkivaatteestanne. Voittajalle on luvassa yllätyspalkinto johon saattaa jopa sisältyä brändiä.

Arvonta päättyy sunnuntai-iltana kello 17.00 jonka jälkeen voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti voitosta.

Mademoiselle Parapluie

Kukkien neito.

Violetit ja mustat kukat, rakkauden ruusut ja kuoleman liljat, levittävät pökerryttävää ja humalluttavaa tuoksuaan ilmaan. Ne sumentavat arviointikykyni. Tumma ruohikko kohoaa kasvojeni tasolle, kun valahdan polvilleni. Maa on kermanvalkeaa soraa, rosoista ja kantavaa. Hengitän sisääni suloista, myrkyllistä tuoksua, vaikka tiedän sen maksavan oman henkeni.

Tämä paikka on kuoleman niitty. Minut on karkoitettu tänne paikasta, joka kerran oli kotini. Minun oli paettava; ei ollut muuta mahdollisuutta. Tiedän, että tänne he eivät minua seuraa, ahdistajani. Eivät he ahdista sellaista, joka joko toivoo tai uhmaa kuolemaa. Muut eivät tänne tule. Ne, jotka toivovat kuolemaa - kuten minä - haukkovat henkeään saadakseen nauttia maailman suloisimmasta tuoksusta mahdollisimman kauan ennen kuolemaansa. Ne taas, jotka uhmaavat sitä, luulevat pääsevänsä pakoon niityn halki. Kukaan ei ole vielä onnistunut.

Kehoni huumaantuu ja lamaantuu. Ajatukseni hidastuvat, kipu kaikkoaa. Silloin näen liikettä silmäkulmassani, käännyn ja näen hänet.

Nainen, joka on pukeutunut mustaan mekkoon, mittailee minua häpeilemättömän suoraan. Hänen siniset silmänsä ovat siipimäisten ripsien kehystämät ja uponneet hänen persikanvaaleaan ihoonsa kuin kaksi kirkkainta safiiria. Hiuksensa hän on koristanut mustin ja liloin kukin, sekä helmin ja ketjuin. En voi liikkua, kun hän astelee luokseni pehmein, siroin askelin.

En pysty hengittämään, kun hän tulee luokseni. Sieraimiini tulvahtaa uskomattoman voimakas tuoksu, joka sumentaa näkökenttäni. Keuhkoni eivät huuda, sydämeni hakkaa kuin vimmattu, mutta kylkiluut eivät kolhi sitä mustelmille. En tunne enää kipua, vaan tuijotan häntä silmät suurina, lasittunut, voimaton ja vauhko tunne sielussani.

Hän kävelee luokseni ja koskettaa minua pehmeällä kädellään. Se on viileä ja rauhoittava ja tuoksuu vaniljalta. Hitaasti hän suutelee luomeni kiinni ja sivelee sykkeeni olemattomiin. Minä rentoudun hänen käsivarsilleen, kun hän hiljalleen syleilee hengenvetoni kevyiksi. Viimeinen asia jonka näen, on hänen hymynsä, ja vastaan siihen uupuneesti. Kuinka kaunis ja suloinen onkaan kuolema, kuinka rakastava ja pehmeä sen suloinen hyväily kehollani...

Tarinasta kiitos Serafironille.

Kuva liittyy circlemme photoshoottiin jonka julkaisemme myöhemmin. Sitä voisi varmaan kutsua teaseriksi.

Mademoiselle Parapluie

Northern Winter

Toinen viikon shooteista oli goottiteemainen. Kävelimme erääseen melko läheiseen metsään ja uhmasimme kylmää teidän lukijoiden iloksi. Kaiken kaikkiaan kuvat onnisituivat hyvin. Lisää kuvia löytyy circlemme blogista (Une cortile de roses).







Yllämme oli Moi-même-moitiéta ja hiuka muutakin. Huomautan myös että turkikset ovat vintagea ja luultavasti kuvattavia vanhempia.

Mademoiselle Parapluie.

Victoriana

Kun tytöt ovat lähteneet niin kerkeän päivittäää blogini. Otimme aika paljon kuvia ja tämä on vasta ensimmäinen satsi. Kaksi photoshoottia on vielä tulossa.

Tässä shootissa haimme hiukan vanhanaikaista tyyliä asuillamme. Kaikki onnistuivat mielestäni todella hienosti. Postaan tähän omia kuviani ja ehkä myöhemmin ryhmämme postaa koko jutun jonnekin.

Huomautan vielä että turkikset ovat käytettyjä.












Päälläni oli Fanplusfriendin takki ja hame, vintagepaita, hattu ja kettupuuhka. Kengät ja sukat ovat sieltä sun täältä ja koru on lahja.

Mademoiselle Parapluie

Needs moar personality!

Eräänä kauniina päivänä jokaisen lolitan elämässä tulee aika kun he huomaavat että ei tämä riitäkään, minä tahdon lisää persoonaa asuihini. Tuolloin lolita katsoo kaappiinsa joka on täynnä ihania pitsimekkoja ja huokaa lempihamosensa edessä "Needs MOAR personality..."
Lolitasta tuntuu että juuri hänen on keksittävä jotain uutta ja kiinnostavaa jota kellään muulla ei ole. Hän alkaa epätoivoisesti kaivella asustelaatikkoaan ja heitää kaikki päänsyöjärusettinsa, helmipantansa, minisiliterinsä ja head dressinsä huoneensa lattialle. Korurasia kanssa käy samoin. Lopulta lolita istuu keskellä kaaoksen vallassa olevan huoneensa lattiaa ja alkaa miettiä.

Tämä teksti on omistettu tuolle lolitalle.

Aluksikin on unohdettava muutamia lolitan sääntöjä. Kaiken ei tarvitse olla saman värin eri sävyjä eikä jokaista väriä tarvitse olla kolmea kappaletta per asu. Missmatch ei ole rikos. Miten olisi esimerkiksi kokovalkoinen asu jossa olisi vaikkapa yksi fuksianpunainen yksityiskohta?

Seuraavaksi unohdetaan perinteiset lolitavaatteiden hankintapaikat. Emme siis käänny heti brändin tai tunnettujen lolitavaatevalmistajien puoleen. Sen sijaan lähdemme käsityöläisten myyjäisiin tai liikkeisiin, kirpputoreille ja kaupungin pikkuputiikkeihin. Tutkimme mitä erilaisimpia nettisivuja ja teemme asioita itse.

Ja hitaasti asustekokoelma alkaa karttua. Uskallus karttuu sen rinnalla. Opimme yhdistämään asuihimme yhä erikoisempia asioita ja kehitämme kykyämme luoda itse jotain erityistä.

Olen jo harrastanut yllä mainittua toimintaa ja haluaisin jakaa muutamia löytöjäni Etsystä (Etsy on kansainvälinen nettiyhteisö jossa myydään vintagea, käsintehtyjä asusteita ja vaatteita, käsityötarvikkeita ja erilaisia keräilykohteita esimerkiksi my little ponyja.)

Gypsyladyhats myy upeita käsintehtyjä minisilintereitä. Oma suosikkini on Tall mini tophat black brocade.

Londonparticulars Kukapa ei joskus kaipaisi hiukan steampunkia elämäänsä.

Sweetascandy Kaikille sweet loleille siellä jossain. Huomatkaa eritoten sievät MLP-riipukset.

Lovedtodeath Tämä on jo astetta asenteellisempi asustekauppa. Korut ja hiuskoristeet on tehty kuolleiden eläinten osista.

Tempusfugit Roikuta upeaa Cthulhua kaulallasi.. Tai korvissasi. Äläkä jätä huomiotta upeita taskukelloja. Kuka tahansa dandy kadehtisi näitä herkkuja.

Mademoiselle Parapluie.

Lolipäivän asu

Kuvaus
Hattu, mekko: Itsetehtyä
Paita: Muokattu
Sukkahousut: Sokos
Kengät: Dinsko
Laukku: Vitage
Koru: AT

Kävimme siis ostoksilla ja hiukan kirpputoreilla. Mitään ei meikkien lisäksi löytynyt joten jätin kuvien ottamisen väliin.

Mademoiselle Parapluie.

Lahjojen antamisen taito.

Lahjojen valinta on asia jota jokaisen meistä on näin joulun alla pohdittava. Lahjojen valinta
ystäville ja sukulaisille voi olla yllättävän vaikeaa. Minä en esimerkiksi osaa hankkia lahjoja miespuolisille henkilöille.

Useimmiten alan miettiä lahjoja monta viikkoa ennen kuin ostan ne. Tämä johtuu siitä että haluan antaa kaikille läheisilleni juuri heitä miellyttävän lahjan.

Aika, harjoitus ja tutkimus

Nämä ovat kolme asiaa joita kenenkään lahjan antajan ei koskaan pitäisi unohtaa. Seuraavaksi aion selittää miksi.

Aika. Itse lahjan antaminen ei vie kovinkaan paljon aikaa. Oikean lahjan valinta sen sijaan vie. Varaa siis paljon aikaa kun lähdet valitsemaan lahjoja ystävillesi.
Harjoitus. Kukaan meistä ei synny täydellisenä lahjan antajana. Jokainen tarvitsee harjoitusta. Ja lahjojen suhteen harjoitusta saa antamalla niitä runsaasti. Taitosi kehittyvät jokaisen lahjan myötä. Opit valitsemaan, paketoimaan ja antamaan täydellisen lahjan pitkän ajan kuluessa. Muistetaan kuitenkin ettei aina voi onnistua. Joskus sattuu että lahja on epämieluisa tai liian kallis. Silloin tarvitaan vain hiukan lisää harjoitusta.
Tutkimus. Lahjojen antamisen suhteen tutkimus on ehdottomasti aikaa vievin osuus. Tämä ohtuu lähinnä siitä että täydellistä lahjaa annettaessa, vastaanottajasta tulee tietää hyvin hyvin paljon. Tiedä mille hän on allerginen, mistä hän pitää, millaista elämää hän elää ja miten hän hemmottelee itseään.
Itse en ikinä kysy lahjan saajalta itä hän haluaisi vaan teen taustatutkimusta. On paljon mukavampaa saada yllättävä lahja jota kuitenkin tarvitsit kuin jotain jota olet toivonut.
Tutkimuksen alle voidaan laskea myös kaupungin hinta- ja laatutasoon tutustuminen. On hyvä tutkia kaikki mahdolliset lahjan tai tarvikkeiden hankkimispaikat. Näin tiedät mistä saat parasta laatua parhaaseen hintaan.
Kun olet tehnyt tutkimuksesi hyvin voit tyytyväisenä ostaa lahjan.

Sananen paketoinnista

Paketointi jätetään yleensä hyvin vähälle huomiolle. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla koska lahjan pitäisi olla esteettinen elämys jo ennen kuin sen avaa. Keskity siis paketointiinkin. Etsi erikoisen kauniita lahjapapereita ja pidä varastossa nauhoja joilla voit solmia rusetteja paketteihin. Älä unohda kortteja. Suosi niissäkin persoonallista ja viehättävää rujoilla sarjakuvahahmoilla koristeltujen sijaan.

Mademoiselle Parapluie.