Monday 30 August 2010

Lahtimiitti/ Meet-up at Lahti

Viime lauantaina oli Lahtimiitti johon osallistuin. Tapasimme rautatieasemalla ja hypimme pakoon ampiaista. Siitä olisi varmaan saanut todella huvittavia kuvia, onneksi kukaan ei tajunnut napsia niitä. Kun kaikki olivat saapuneet lähdimme kahvila Sinuheen. Itse otin karjalan piirakan ja kaakaota ja hyvää oli. Vaikkakaan ei niin hyvää kuin äitini leipomat piirakat tosin äitini onkin oikea karjalainen nainen. Oli todella mukavaa tavata kaikki.

Last saturday there was a meet up at Lahti, the town I now live. We met at the train station and jump away from a bee. It would of made a wonderfully fun photoset but I am glad that anyone did not take any pictures. After everyone had arrived we headed to cafe Sinuhe where I had a carelian pie and hot chocolate. It was nice but not as nice as mymothers carelian pies but she is a TRUE carelian woman. It was really fun to meet everyone.

Ylläni oli:

Bonnet: Itsetehty
Ruusut: Ninja
Paita: Vintage
Mekko: Moi-même-moitié
Sukat: Lindex
Kengät: Halonen

What I wore:

Bonnet: Made by me
Roses: Ninja
Shirt: Vintage
Dress: Moi-même-moitié
Socks: Lindex
Shoes: Halonen

Kahvittelun jälkeen kävimme kuvaamassa Lahden historiallisen museon puistossa. Ryhmäkuvia lisään kunhan niitä julkaistaan, en itse tajunnut napata sellaista. Historiallinen museo oli todella kaunis, pitää käydä sielä useamminkin.

After the cafe we went to the park of the historical museum of Lahti to take some pictures. I will add group photos as soon as I can find one, I forgot to take any. Historical museum was really pretty, I have to go there more often.

Mademoiselle Parapluie


Thursday 26 August 2010

Syksyisiä asuja/ Autumnal Outfits

Alkava syksy on inspiroinut minua, miettimään miten tänä syksynä haluaisin pukeutua. Minulle tulee syksyisin sellainen kaipuu pehmoisiin, lämpöisiin vaatteisiin. Kaivan innoissani esiin sametteja ja villoja unohtaen autuaasti että syyskuu voi joskus olla todella lämmin.

Begining autumn has inspired me to think what kind of clothes I would like to wear this autumn. At autumn I feel the need for warm soft and cuddley clothes. I love the feel of velvets and wools and often forget that september can be quite warm.

In the heart of this autumn

Tänä syksynä minua innostavat erilaiset kudotut kuviot ja bolerot. Nilkkurit ovat taas joka syksyinen pakkomielteeni. Bolero vaatteena on näppärä koska jos lämpötila yllättäen muuttuu sen voi riisua tai pukea päälle sen mukaan. Muutenkin syksy on aikaa jolloin sään vaihteluihin varautuminen on ihan järkevään. Siispä mukana kulkee aina sateenvarjo ja jos ennustetaan sadetta laitaan jalkaan jotkut vettäkestävät jalkineet.

This autumn I am interested in different woven patterns and boleros. Ankle boots in the other hand are my everyfall obsession. I think boleros are handy because they are easy to either take off or put on according to tempature changes. Autumn is a time when sudden changes in weather is something to think about anyways. I always carry an umbrella and if it's going to be rainy I tend to wear shoes that are water resisting or from the worse end of my wardrobe.


Autumnal Elegance


Syksyisin otan myös käyttöön sukkahousut. En näe mitään järkeä polvisukkien käyttämisessä jos se tarkoittaa että jalkani paleltuvat. Bloomersit eivät ole NIIN lämpimät. Jos tavalliset sukkahousut eivät innosta niin aina voi etsiä jotain kuviollista. Lisälämpöä antavat hanskat on myös hyvä kaivaa esiin komeron syövereistä. ( Ja myönnetään että todella, todella tahtoisin paljeteilla peitetyn baskerin.)

Autumn is also the time of year for pantyhose. I don't see any reason to wear knee highs if they make my tighs freeze. Bloomers are not THAT warm. If regular pantyhose feel a bit less than exiting there is also the opportunity for patterned ones. Gloves for more warmth are good to dig out from the furthest and darkest cornes of the closet. (And let's admit it, I would love to have a sequined beret.)

Lady of Fall


Tänä syksynä olen innostunut polvimittaisista nyörisaappaista, lyhyistä jakuista ja pussybowpaidoista. Myös rintaneulat ovat yksi pakkomielteistäni. Uskon ettei aina tarvitse ostaa uutta mekkoa vaan pelkät asusteet tai pienemmät vaateostokset riittävät uudistamaan asun. Uusi hattu tai laukku voi kummasti piristää vanhaakin mekkoa.

This year I have taken by kneehigh lace up boots, short jackets and pussybow blouses. I also obsess over brooches. I believe that a new dress is not always necessery, because just some new accessories or maybe a blouse can make a compeletely new outfit. New hat or a bag can strangely renew an older dress.

Mademoiselle Parapluie.

Sunday 22 August 2010

Shoppailua Joensuussa (bye bye) ja Helsingissä ( Hello)


Eli nyt on muutettu Lahteen. Asuntomme on todella kivalla paikalla ihan torin vieressä. Talo on 30-luvun lopulta ja huonekorkeus valtavat kolme metriä. Juonin jo valmiiksi askartelumiittiä asunnolle joten varautukaa siihen sitten.


Tämä asu on viimeiseltä päivältäni Joensuussa. Kävin ostoksilla Kukkaisvarkaan kanssa ja ostin uuden päivänvarjon, hyvin hienoa teetä ja erittäin tehokkaan suoristusraudan.

Ruusu: Ninja
Paita: Vintagea
Mekko: Moi-même-moitié
Sukkahousut: Lindex
Kengät: Barbara Bucci


Tämä taas on eiliseltä shoppailureissulta Marin kanssa. Kamppihengasimme, ostimme asusteita ensi lauantain miittiin ja kävimme lempiteekaupassamme The ouncessa. Palvelu on edelleen järjettömän hyvää. Ostin kahta uutta teetä ja maustettua sokeria.

Rusetti: Hennes & Mauritz
Paita: Sama kuin yllä olevassa kuvassa (Suosikkipaitani)
Kaulakello: Äidiltä
Laukku: Vintage
Leninki: Jonkun käsintekemä
Sukat: Samat kuin yllä
Kengät: Haloselta.
Sateenvarjo: Sokokselta.

Mademoiselle Parapluie

Thursday 19 August 2010

Kaulushulluus


Se on viimein tapahtunut. Olen tullut hulluksi. Olen saanut tartunnan. Minua vaivaa kaulushulluus! Olen rakastunut myllynkivikauluksiin.

Myllynkivikaulus keksittiin 1500-luvun puolessa välissä ja oli muotia aina 1600-luvun alkuun saakka. Usein kaulukset oli tärkätty koviksi jolloin ne eivät menettäneet muotoaan. Kauluksen väri oli useimmiten valkoinen koska se korosti ajan tummaa kauneusihannetta. Muita värejä olivat vaaleanpunainen, kellertävä kerma ja vaalea mauve. Myös vaaleansinistä käytettiin muualla paitsi Englannissa koska kuningatar Elizabeth ei pitänyt väristä ja kielsi sen.

Nykyisin tämän tyyppisä kauluksia näkee lähinnä pukudraamoissa, oopperassa, teatterissa ja joidenkin hardcorelarppareiden yllä. Minä olen kuitenkin vakaasti päättänyt yhdistää kauluksen lolitaan!

elizabethan ruffFashion Trends & Styles - Polyvore


Valitettavasti en kuitenkaan viihdy valkoisessa, tai pastellisävyissä. On siis valittava musta kaularöyhelö. Ja sellaisen olen löytänyt. Alkuperäinen materiaali on vaihtunut ylellisiin höyheniin mutta idea on edelleen sama! Tämä on pakko saada.

Mademoselle Parapluie

Pahoittelut polyvoren pomppaamisesta sivuun.


Saturday 7 August 2010

Spooky yet sweet






Kuvat Tumblereista.

Mademoiselle Parapluie

Tuesday 3 August 2010

Lolita: a movement? (Sorry guys, it's still finnish.)


Viimeaikoina olen pohtimut että olisiko lolita kansanliike. Lolitan innoittamana on syntynyt kauppoja, taidetta ja tapahtumia (Innocent Seraphim Amerikassa, Creme de la garderobe Suomessa ja Lolitaloppis ruotsissa). Lolitan tiimoilta on julkaistu lehtiä niin netissä kuin ihan aikuisten oikeasti paperimuodossakin. Japanissa on julkaistu lolitoille suunnattua animea ja elokuvia (Shimotsuma monogatari ja uudempi tapaus jonka nimeen jotenkin liittyi rococoo), ja kirjoitettu kirjoja.
Länsimaiset harrastajat ovat tehneet lyhyitä dokumenttejä ja käsittääkseni pitempää ollaan kuvaamassa ihan ammattilaisvoimin. Lolitan ympärille perustetaan blogeja lähes viikoittain jo yksistään Suomessa ja mikä lieneekään tilanne maailmalla. Hakusanalla lolita style haettessa googlen blogihaussa osumia 282 000 tulosta. Lolitat ovat perustaneet EGL-communityn ja Enfant terriblen. Voidaanko näitä kaikkia verrata esimerkiksi goottiliikkeen vastaaviin vai tyydymmekö edelleen kärsimään alakulttuurisesta alemmuuskompleksista ja pitäytymään tyylinä?

Paras argumentti lolitaliikettä vastaan on se fakta että meillä ei ole mitään yhteinäistä ideologiaa. Koko sana tuntuu olevan lolitoille melkein vastenmielinen Novalan luoman 'ideologiasäännöstön' takia. Onko Novalan luomillöa ssäännöilä loppujen lopuksi mitään tekemisstä lolitan kanssa? Ei meistä kukaan usko ystävättömyyteen tai työttömyyteen. Lolita on kallista ja rahaa ei saa ilmaiseksi.
Itse otan Novalan tekstit lähinnä miehen itsensä ideoina hänen täydellisestä lolitastaan vaikka myönnän että joissain hänen väitteissään voi olla jotain järkipohjaa. OIkeastaan koen lolitan ideologiaksi sen mikä meitä kaikkia yhdistää kuten, sievien asioiden kaipuu, eskapismi, tyttömäisyys, naisellisuus ja omaperäisyys. Tavallaan voidaan sanoa että jokainen lolita pohjaa oman henkilökohtaisen lolitaideologiansa näihin viiteen perusasiaan.

Tässä vaikeudet sitten alkavat. Suurin osa lolitoista ei halua myöntää että on pikkuruinen mahdollisuus sille että meillä on jokin hämyinen yhteinen ideologia. Voimme olla niin hörhöjä että pukeudumme ajoittain pitsiin mutta emme niin hörhöjä että liitämme siihen jonkinlaisia elämäntavallisia aspekteja yhteisönä. Se on jo liian outoa ollakseen mahdollista. Mutta tarkoittaako ideologian puute sitä että emme voi olla liike, tyylin sijaan?

Tämän selvittääksemme meidän pitää selvittää mitä liike tarkoittaa. On olemassa ideologisia liikkeitä niin kuin vaikka luonnonsuojelijat tai anarkistit. Sitten on taiteellisia liikkeitä niin kuin postmodernismi tai kubismi. Ja kolmanneksi on ulkoasuun, musiikkiin tai muuhun sellaiseen liittyviä liikkeitä kuten gootit jotka pohjimiltaan ovat hyvin samanlaisia kuin lolita. Kyse on vain hauskanpidosta musiikin tai vaatteiden parissa ilman mitään maailmaa mullistavaa sanomaa ja eikö lolitassa ole kyse juuri tästä.

Kuva Tumblerista.

Mademoiselle Parapluie